Yhdyskuntalautakunta 11. marraskuuta 2025

Nysse pyytää Lempäälän lausuntoa joukkoliikennelinjojen 50 ja 52 viikonloppuliikenteen muutoksista kesäksi 2026. Suunnitelma on sama kuin talvikaudella 2025-2026: luopua linjan 52 viikonloppuliikenteestä ja siirtää resursseja linjan 50 vuorotarjonnan parantamiseen. Muutos perustuu matkustajamäärätietoihin, joiden mukaan linja 52:n viikonloppukäyttö on jäänyt alle 10 nousuun vuorokaudessa, kun taas Marjamäen alueen käyttö on kasvanut. Lopullinen päätös tehdään joulukuussa ja muutokset astuvat voimaan kesäkuussa 2026.

Lempäälän kunta päivittää ympäristönsuojelun maksuja ja lisää taksaan uusia maksuperusteita maastoliikennelain ja vesiliikennelain mukaisille lupakäsittelyille. Jatkossa kunta perii maksun esimerkiksi moottorikäyttöisten ajoneuvojen kilpailujen järjestämisestä maastossa sekä vesiliikenteen lupien käsittelystä. Maksut perustuvat lupakäsittelyn todellisiin kustannuksiin, jotka sisältävät hallinto-, toimitila- ja muut yhteiskustannukset. Yhdyskuntalautakunta hyväksyy lopullisen yksityiskohtaisen taksan myöhemmin.

Kunta on arvioinut, aiheuttavatko rankkasateet merkittäviä hulevesitulvia Lempäälässä. Lain mukaan arviointi on tehtävä kuuden vuoden välein, ja Lempäälän edellinen arviointi valmistui vuonna 2019. Arvioinnin perusteella kunnassa ei ole merkittäviä hulevesitulvariskialueita, jotka vaatisivat erityistoimenpiteitä kuten evakuointisuunnitelmia tai kriittisten rakennusten suojelua. Kunta vastaa kuitenkin jatkossakin hulevesitulvariskien hallinnasta koko kunnan alueella.

Enerkon Ympäristöpalvelut Oy haki syksyllä lupaa jätteiden käsittely- ja vastaanottotoimintaan Ruokolammen kiinteistölle Helsingintie 919:ssä. Yritys kuitenkin perui hakemuksensa lokakuussa, koska yhdyskuntalautakunta oli aiemmin antanut kielteisen päätöksen toiminnan sijoittamisesta. Lautakunta päätti nyt lopettaa lupahakemuksen käsittelyn ja periä yritykseltä käsittelymaksun. Käytännössä tämä tarkoittaa, että jätteiden käsittelytoimintaa ei tule kyseiselle kiinteistölle.

Yhdyskuntalautakunta hyväksyi kokouksen esityslistan ja käsittelyjärjestyksen normaalisti. Kokouksessa oli asiantuntijana Tampereen seudun joukkoliikenteen edustaja Leena Huhtala esittelemässä tulevaa joukkoliikenteen palvelutasoluokitusta. Kyseessä on tavanomainen kokousmenettelyn hyväksyminen, joka ei vaikuta suoraan kuntalaisiin.

Yhdyskuntalautakunta päätti jatkaa katuvalaistuksen huolto- ja rakennussopimusta Infra Kiri Oy:n kanssa vuodelle 2026. Sopimus kilpailutettiin viime vuonna ja siihen sisältyi mahdollisuus jatkaa kolmella lisävuodella. Yhteistyö yrityksen kanssa on sujunut hyvin ja hinnat ovat edelleen kilpailukykyisiä. Päätös varmistaa katujen valaistuksen toimivuuden myös ensi vuonna.

Lautakunta hyväksyi uuden hankkeen, jossa parannetaan jalankulun ja pyöräilyn olosuhteita Turuntien varrella Miemolantien ja Lemponkadun välisellä osuudella. Hankkeessa rakennetaan puuttuvia kevyen liikenteen väyliä ja muutetaan Valkeakoskentien eritasoliittymää, mikä parantaa turvallisuutta erityisesti Miemolasta Virta-kampukselle kuljettaessa. Koska Turuntie on maantie, ELY-keskus vastaa hankkeesta ja Lempäälän kunta osallistuu suunnittelukustannuksiin noin 52 000 eurolla. Hanke nimettiin investointikoriin "Mt 190 parantaminen" -nimellä yhteishankkeiden ryhmään.

Yhdyskuntalautakunta sai tiedokseen kunnan viranhaltijoiden tekemät päätökset ajalta 2.10.-5.11.2025. Lautakunta päätti, ettei se ota näitä päätöksiä erikseen käsiteltäväkseen, vaan ne jäävät voimaan sellaisinaan. Viranhaltijapäätökset raportoidaan lautakunnalle säännöllisesti läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

Yhdyskuntalautakunta on ottanut käsittelyyn valtuustoaloitteen, jossa vaaditaan Lempäälän matkailu-, retkeily- ja virkistysalueiden selkeää kartoittamista ja kehittämistä. Aloitteessa mainitaan useita alueita kuten Haljastennokka, Puntala, Mäyriä ja Salonsaari, joiden hyödyntäminen on tällä hetkellä pirstaleista ja ilman kokonaishallintaa. Tavoitteena on selvittää alueiden perustiedot ja ottaa kuntalaiset, yhdistykset ja yritykset mukaan kehittämistyöhön. Kehittämiskeinoja voivat olla kunnan oma toiminta, yhteistyösopimukset tai alueiden vuokraus ja myynti.

Kunnan rakennusten korjausvelka on tällä hetkellä noin 25 miljoonaa euroa, ja lautakunta on päättänyt hankkia uuden kiinteistönhallintajärjestelmän tilanteen hallitsemiseksi. Järjestelmä mahdollistaa rakennusten kunnon systemaattisen seurannan ja pitkäntähtäimen korjaussuunnitelmien tekemisen. Kasvavan väkimäärän ja viime vuosien sopeutustoimien vuoksi kunnossapidon määrärahat ovat pienentyneet, vaikka rakennusten huolto olisi edullisempaa tehdä ajoissa. Tavoitteena on, että rakennusten ylläpitotarpeet huomioidaan jatkossa systemaattisesti talousarvion laadinnassa.

Lempäälän kunta antoi lausunnon Vaasan hallinto-oikeudelle, joka käsittelee Destia Oy:n valitusta hylätystä maa-aines- ja ympäristölupahakemuksesta. Viranomaislautakunta oli hylännyt Destian hakemuksen kalliokiviaineksen ottamiseen Metsä-Pietilän kiinteistöllä Koipitaipaleentien päässä huhtikuussa 2025. Kunta perustelee päätöstään sillä, että haettu toiminta ei olisi toteutettavissa haetun voimassaoloajan puitteissa ja nykyinen kaavatilanne on muuttunut aiemmista luvista, mikä vaikuttaa lupaharkintaan. Kaavan määräykset sitovat viranomaisia heti lainvoiman saatuaan riippumatta tavoitevuodesta 2040.

Yhdyskuntajohtaja kertoi lautakunnalle ajankohtaisista asioista, mukaan lukien vastauksen lupien käsittelyä koskevaan tiedusteluun ja talouden toteutumisesta. Lisäksi kaavoituspäällikkö esitteli Hämeenlinnan hallinto-oikeuden tuoreelta päivältä antaman päätöksen. Lautakunta merkitsi kaikki asiat tiedokseen.

Kunta on hyväksynyt uuden vesistötarkkailuohjelman vuosiksi 2026-2036, joka sisältää laajemman seurannan kuin aiemmin. Ohjelmaan lisättiin Sääksjärven alueen neljä järveä (Kortejärvi, Ammejärvi, Rajajärvi ja Matojärvi) varautumaan mahdolliseen rakentamiseen sekä Marjamäen alueelle uusi havaintopiste. Laajemman ohjelman avulla kunta voi kilpailuttaa vesitarkkailun useammaksi vuodeksi kerrallaan, mikä tekee seurannasta kustannustehokkaampaa. Säännöllinen seuranta auttaa havaitsemaan vesien laadun muutokset ajoissa ja antaa tärkeää tietoa kuntalaisille heidän lähiympäristönsä tilasta.

Hakkarin koulu tarvitsee peruskorjauksen vuosina 2026-2027 sisäilmaongelmien vuoksi. Koulussa on todettu mikrobivaurioita ulkoseinärakenteissa sekä ilmanvaihdon puutteita, jotka aiheuttavat sisäilmaoireilua oppilaille ja henkilökunnalle. Peruskorjauksen rahoitus on esitetty talousarviosuunnitelmaan, jonka kunnanvaltuusto hyväksyy 26. marraskuuta. Vuonna 1983 rakennettu koulu on kaavassa suojeltu, joten sen tiilinen julkisivu ja arkkitehtuurin ominaispiirteet säilytetään korjauksen yhteydessä.

Yhdyskuntalautakunta antaa lausunnon hallinto-oikeudelle Meruntie 53:n poikkeamislupapäätöksestä, josta on tehty valitus. Alkuperäisessä päätöksessä oli kyse vuonna 1944 valmistuneen loma-asunnon muuttamisesta vakituiseksi asunnoksi. Ympäristönsuojelu on lausunnossaan todennut, että kiinteistöllä on asianmukainen jätevesijärjestelmä, mutta talousveden laatua tulisi tutkia kattavammin kaikkien laatuvaatimusten osalta. Naapureilla ei ole ollut huomautettavaa hakemukseen.

Sääksjärven keskustaan suunnitellaan uutta toria, asuin- ja liikerakennuksia sekä uutta kirjastoa Tampereentien ja Pitkäahteentien risteykseen. Suunnitelmat lisäisivät alueelle noin 128 uutta asukasta neljään kerrostaloon, joista yhden toteuttaisi Lempäälän Vuokrakodit. Kulttuurityllisesti arvokas VPK:n vanha paloasema säilytetään ja vanha Nuorisotalo kunnostetaan kirjaston yhteyteen. Kaavaluonnos on nyt nähtävillä ja tavoitteena on saada kaava lainvoimaiseksi vuoden 2026 loppuun mennessä.

Kunta suunnittelee uusia yritysalueita noin 18 hehtaarin alueelle Marjamäen pohjoisosassa, jossa kunta omistaa lähes kaikki maa-alueet. Asemakaavan tavoitteena on lisätä kunnan yritystonttitarjontaa ja mahdollistaa uusien työpaikkojen syntyminen alueelle. Yhdyskuntalautakunta päätti asettaa kaavaluonnoksen 30 vuorokauden nähtäville ja pyytää siitä lausunnot. Kaavan on suunniteltu valmistuvan ja tulevan voimaan syksyllä 2026.

Yhdyskuntalautakunta käynnistää asemakaavan muutoksen Haljastennokan huvila-alueelle, jossa tavoitteena on mahdollistaa vanhan vuodelta 1905 olevan huvilarakennuksen myynti ja kaavoittaa alueelle 1-2 uutta pientalotonttia. Nykyinen huvila vaatisi kalliita kunnostustoimenpiteitä, mutta vuokratuloilla ei pystytä kattamaan korjaus- ja ylläpitokustannuksia. Rantasauna jäisi edelleen kunnan omistukseen ja virkistyskäyttöön, ja koko Kirkkojärven rantareitti säilyisi julkisessa käytössä. Muutos on osa kunnan sopeuttamistoimia ja mahdollistaa alueen kehittämisen taloudellisesti kestävällä tavalla.