Kunnanvaltuusto

Kunnanvaltuusto hyväksyi muutoksia kuluvalle vuodelle tehtyyn talousarvioon, jotka johtuvat pääosin toteutuneiden menojen ja tulojen poikkeamisesta alkuperäisistä arvioista. Merkittävimmät muutokset koskevat kasvatus- ja opetuspalvelujen sekä työllisyys- ja kotoutumispalvelujen määrärahoja. Verotuloarviota alennettiin miljoonalla eurolla, mutta toisaalta maanmyyntivoittoja saatiin odotettua enemmän, joten näillä varoilla voidaan hankkia lisää strategisesti tärkeitä maa-alueita. Muutosten seurauksena kunnan alijäämä kasvaa noin 3 miljoonaan euroon kuluvalle vuodelle.

Kunnanvaltuusto hyväksyi kaavoitusohjelman vuodelle 2026, joka ohjaa kunnan kaavoituksen painopisteitä ja aikatauluja. Ohjelma jakaa kaavahankkeet kahteen ryhmään: A-ryhmään kuuluvat tärkeimmät kaavat, jotka edistävät yritystoimintaa tai tuottavat merkittävästi uusia asuntoja, ja B-ryhmään resurssien salliessa toteutettavat hankkeet. Äänestyksen jälkeen Lehtivuoren asemakaava siirrettiin kiireellisimmästä A-ryhmästä B-ryhmään äänin 26-17. Ohjelma keskittyy erityisesti asemanseutujen ja joukkoliikenteen varren asuntokaavoitukseen.

Kunnanvaltuusto päivittää käyttöomaisuuden poistosuunnitelman, joka määrittää miten kunnan kiinteistöt ja laitteet kirjataan kuluksi niiden käyttöiän aikana. Suurin muutos koskee hallinto- ja laitosrakennuksia, joiden poistoaikaa pidennetään 20 vuodesta 25 vuoteen, mikä tarkoittaa että rakennusten arvoa vähennetään tuloslaskelmassa aikaisempaa hitaammin. Muutos pienentää merkittävästi vuosittaisia poistoja kunnan tuloslaskelmassa, mikä parantaa talouden tunnuslukuja. Uusi poistosuunnitelma otetaan käyttöön vuoden 2026 alusta ja vaikuttaa myös jo olemassa oleviin rakennuksiin.

Kunnanhallitus lähetti valtuustoaloitteen nuorisotyön vahvistamisesta koulunkäynninohjaajien avulla kasvatus- ja opetuslautakunnalle sekä yhteisölautakunnalle valmisteltavaksi. Lautakunnat selvittivät, että kunnassa työskentelee noin 120 vakituista ohjaajaa, joille tarjotaan loma-aikoina töitä varhaiskasvatuksesta ja muista palveluista - lomautuksiin ei ole ollut tarvetta. Nuorisotilojen kävijämäärät ovat olleet loma-aikoina vähäisiä, joten ohjaajien lisäresurssille ei ole tarvetta perinteisessä nuorisotyössä. Vaihtoehtona ehdotetaan teemallisia kerhoja ja työpajoja kouluilla sekä jalkautumista nuorten suosimille alueille.

Kunnanvaltuusto päätti käynnistää Hakkarin koulun peruskorjauksen vuosille 2026-2027, koska koulussa on esiintynyt sisäilmaongelmia ja mikrobivaurioita ulkoseinärakenteissa. Keväällä 2025 sisäilmaoireilut lisääntyivät merkittävästi eri puolilla koulua, ja tehdyissä tutkimuksissa todettiin ilmavuotoja sekä puutteita sadevesien ohjauksessa. Vuonna 1983 valmistuneessa koulussa opiskelee tällä hetkellä 495 oppilasta, ja se on yksi Lempäälän kolmesta yläkoulusta. Peruskorjaus on välttämätön koulun toiminnan jatkumisen ja oppilaiden terveyden turvaamiseksi.

Kunnanvaltuusto hyväksyy vuoden 2026 talousarvion ja vuosien 2026-2028 taloussuunnitelman, jossa vuoden 2026 budjetti on poikkeuksellisen tiukka 3,7 miljoonan euron alijäämällä. Alijäämä johtuu pääasiassa kertaluonteisista syistä: verotuloennusteiden heikentymisestä, hyvinvointialueelle vuokrattavien kiinteistöjen yhtiöittämisestä sekä vuoden 2026 asuntomessujen järjestämiskustannuksista. Talouden ennustetaan kuitenkin paranevan nopeasti, sillä vuonna 2027 alijäämä pienenee 0,4 miljoonaan euroon ja vuonna 2028 kunta tekee jo 1,1 miljoonan euron ylijäämän. Kunnan pitkän aikavälin tavoitteena on kasvattaa peruspalvelujen menoja verotulojen kasvua hitaammin, jolloin velkaantumisen kasvu saadaan pysäytettyä ja talous palautumaan tasapainoon.

Kunnanvaltuusto vastaanotti kaksi valtuustoaloitetta. Ensimmäinen, jonka jätti Hanna Kairimo ja 42 muuta valtuutettua, koskee varhaisnuorisotyön resurssien selvittämistä 10-13-vuotiaille lempääläisille. Toinen aloite Jani Saikoselta ja 28 muulta valtuutetulta esittää ultraprosessoidun ruoan vähentämistä kunnan päiväkodeissa ja kouluissa. Molemmat aloitteet lähetettiin kunnanhallituksen valmisteltavaksi, ja ne on käsiteltävä 8 kuukauden kuluessa.

Kunnanjohtaja Noora Pajari esitteli valtuutetuille Pirkanmaan vankila -hankkeen. Valtuusto merkitsi esittelyn tiedoksi, mutta varsinaisia päätöksiä hankkeesta ei tehty tässä kokouksessa.

Kunnanhallitus hyväksyi yksimielisesti valtuustoaloitteen, jossa esitetään kunnan rakennusten kunnossapidon järjestelmällistä parantamista. Lempäälän kunta omistaa yli 100 kiinteistöä ja arvio korjausvelasta on noin 25 miljoonaa euroa. Kunnan kasvava asukasmäärä ja uudet investoinnit ovat pienentäneet kunnossapidon määrärahoja, minkä vuoksi tarvitaan suunnitelmallisempaa otetta rakennusten ylläpitoon. Kunta hankkii uuden kiinteistönhallintajärjestelmän, joka helpottaa korjaustarpeiden kartoittamista ja pitkäntähtäimen suunnittelua.

Kunnanhallitus on lähettänyt 32 valtuutetun allekirjoittaman aloitteen yhdyskuntalautakunnalle selvitettäväksi yhteistyössä Lempäälän Kehitys Oy:n kanssa. Aloitteessa esitetään, että kunnan omistamat matkailu- ja virkistysalueet kuten Haljastennokka, Puntala, Mäyriä ja Salonsaari tulisi kartoittaa ja kehittää kokonaisuutena nykyisen pirstaleisen toiminnan sijaan. Tavoitteena on selvittää alueiden perustiedot ja osallistaa kuntalaisia, yhdistyksiä ja yrityksiä alueiden kehittämissuunnitteluun. Aloitteentekijät korostavat, että erityisesti Mäyriän kaltaiset ainutlaatuiset paikat tulee suunnitella harkiten kaikkien kuntalaisten hyödyksi.

Kunnanvaltuusto päättää ympäristönsuojelun uusista maksuperusteista, jotka koskevat kahta uutta lupatyyppiä. Jatkossa kunta perii maksun myös maastoliikennelain mukaisista luvista (esim. moottorikäyttöisten ajoneuvojen kilpailut maastossa) ja vesiliikennelain mukaisista luvista. Maksut perustuvat lainsäädäntöön ja kattavat käsittelystä aiheutuvat todelliset kustannukset samoin periaattein kuin nykyiset ympäristölupamaksut. Yhdyskuntalautakunta hyväksyy tarkat maksumäärät myöhemmin erillisessä taksassa.