Kasvatus- ja opetuslautakunta 19. toukokuuta 2026
19. toukokuuta 2026 17:11
1,4 miljoonan euron budjettivaje vaatii lisärahoja
Kasvatus- ja opetuslautakunta esittää kunnanhallitukselle yhteensä 1,4 miljoonan euron lisämäärärahoja vuodelle 2026. Henkilöstömenoihin tarvitaan 610 000 euroa lisää, kun talousarviossa oli jo 1,08 miljoonan euron vajaus lähtötilanteessa.
Varhaiskasvatuksen palveluseteli ylitti budjetin 550 000 eurolla
Palvelusetelikustannukset nousivat odotettua suuremmiksi. Tilannetta pahentaa alle 3-vuotiaiden kertoimen korotus tasolle 1,58 elokuusta 2026 lähtien, mikä lisää kustannuksia vielä 50 000 euroa.
Kiista koulujen määrästä - tarkasteluesitys kaatui
Lautakunnan jäsen Henri Lindholm esitti palveluverkkotarkastelua koulujen lukumäärän suhteen, mutta ehdotus kaatui äänin 9-2. Vain Riina Kivistö kannatti esitystä. Taustalla on oppilasmäärän väheneminen.
Oppimisen tuen resurssit kasvavat - erityisluokkapaikat lisääntyvät
Kunnalliset erityisluokkaratkaisut vahvistuvat 275:stä 323 vuosiviikkotuntiin. Erityisluokkapaikkoja on yhteensä 104. Resurssien kohdentaminen painottuu ryhmäkohtaiseen tukeen ja ennakoivaan pedagogiseen tukeen.
PiiPoo-yhteistyö päättyy syksyllä
Kulttuurikeskus PiiPoon kanssa tehtävä yhteistyösopimus päättyy syyskuussa 2026. Kokouksessa käsiteltiin perhepäiväkokeilujen tuloksia ja koulujen Kulttuurirappuset-ohjelman palautetta.
Asialista
Lautakunta esittää 610 000 euron lisämäärärahaa henkilöstömenoihin, koska alkuperäinen talousarvio ei riitä opetus- ja kasvatuspalvelujen järjestämiseen. Lisäksi varhaiskasvatuksen palvelusetelien kustannukset ylittävät budjetin noin 500 000 eurolla, ja alle 3-vuotiaiden hoitokertoimen korotus lisää menoja vielä 50 000 euroa. Koulujen ja päiväkotien ateriapalvelujen laskutustapaa muutetaan digitaalisen maksuvälineen käyttöönoton myötä, mikä parantaa kustannusten seurantaa mutta ei vaikuta palvelujen järjestämiseen. Päätös menee seuraavaksi kunnanhallituksen ja kunnanvaltuuston hyväksyttäväksi.
Kasvatus- ja opetuslautakunnan ilmoitusasiat
Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi kokouksensa esityslistan ja käsittelyjärjestyksen sellaisenaan. Tämä on tavanomainen menettely jokaisen kokouksen alussa, jolla varmistetaan että kaikki suunnitellut asiat tulevat käsitellyiksi sovitussa järjestyksessä.
Pöytäkirjan tarkastajat
Lautakunta hyväksyi kasvatuksen ja opetuksen palvelualueen raportin vuoden 2026 ensimmäiseltä neljännekseltä osana kunnan osavuosikatsausta. Kokouksessa äänestettiin jäsen Henri Lindholmin esityksestä lisätä tekstiin maininta mahdollisesta palveluverkkotarkastelusta koulujen lukumäärän suhteen. Esitys hävisi äänin 9-2, joten alkuperäinen raportti hyväksyttiin sellaisenaan. Raportti toimitetaan edelleen kunnanhallitukselle ja valtuustolle käsiteltäväksi kesäkuussa.
Kasvatus- ja opetuslautakunta sai tiedokseen sivistystoimen viranhaltijapäätökset ajalta 16.4.–12.5.2026. Lautakunta ei ottanut yhtään päätöksistä erikseen käsiteltäväkseen, mikä tarkoittaa että ne jäävät voimaan sellaisenaan. Viranhaltijapäätökset koskevat koulujen ja varhaiskasvatuksen arkisia hallinto- ja henkilöstöasioita.
Sivistysjohtaja esitteli lautakunnalle useita ajankohtaisia asioita, kuten PiiPoo-yhteistyön tilanteen ja varhaiskasvatuksen paikkatilanteen. Kulttuurikeskus PiiPoon sopimus päättyy syyskuussa 2026, ja kokouksessa käsiteltiin perhepäiväkokeiluja sekä koulujen Kulttuurirappuset-ohjelman palautteita. Lautakunta saa joulukuussa raportin siitä, riittävätkö varhaiskasvatuksen kiertävät lastenhoitajat nykyiseen tarpeeseen. Lisäksi käytiin läpi ruokapalveluiden tilanne, aamu- ja iltapäivätoiminta sekä sivistystoimen talouden toteutuminen.
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Lautakunta päätti lukuvuoden 2026–2027 oppimisen tuen opetusresurssin jakamisesta kouluille. Päätös perustuu uuteen lainsäädäntöön, joka painottaa oppimisen tuen antamista ensisijaisesti oppilaan omassa luokassa. Kunnan oppimisen tuki on toteutunut hyvin – ryhmäkohtaista tukea annetaan 0,194 vuosiviikkotuntia oppilasta kohden, mikä ylittää selvästi lain vähimmäistason 0,122. Henkilöstöä koulutetaan edelleen uusien toimintamallien käyttöön, ja päätöksentekoprosessit tarkentuvat siirtymävaiheen päättyessä heinäkuun lopussa.
Aluehallintoviraston päätöksen mukaan oppilaiden tunne- ja vuorovaikutustaitojen opetusta tulee kehittää, ja tätä varten Lempääläänkin oli suunniteltu "oman luokan tunti" 7.-luokkalaisille. Kyseessä olisi ollut yksi viikkotunti, jolla tuettaisiin ryhmäytymistä, vuorovaikutustaitoja ja kouluhyvinvointia erityisesti yläkouluun siirtymisen nivelvaiheessa. Kasvatus- ja opetuslautakunta kuitenkin päätti kokouksessaan palauttaa asian uudelleen valmisteluun. Asiasta päätetään siis myöhemmin uudelleen.